Flaneli-pitsijakku

Pitkästä aikaa tuunasin. Tein vanhasta flanelipaidasta itselleni jakun.

Käsitöitäni saa nyt Valkeakosken Voipaalasta

Syyskuun alussa avattiin Valkeakosken Voipaalassa Rosefiinan Sekatavarapuoti ja kahvila. Puodista saa tekemiäni keskiaikaisia - ja viikinkiaikaisia vaatteita. Esillä on malleja, joita voi sovittaa, kun suunnittelee omaa asuaan.

Viikinkitaistelija Tuuli

Kaunis pellavapaita

Tein tilauksesta pellavapaidan. Nautin käsityön tekemisestä, kankaan ja värien kauneudesta. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Voin ylpeänä luovuttaa paidan tilaajalleen!

Vanha suomalinen malli.

Kauluksen halkiossa on poikkipanta tukemassa halkioin kestävyyttä.

Paidassa on perinteinen suomalainen hiha,

Vaatteiden vuokraus - Herrat lainahöyhenissä

Vuokraan viikinkiaikaisia ja keskiaikaisia vaatteita erilaisiin tapahtumiin.

Kuvassa on kaksi suomalaista Linnaturnauksessa mukana ollutta herrasmiestä. Linnaturnaus järjestettiin  Viron Narvassa 9.4.2016. Herrat ovat jousiampujia ja heillä oli "kerran elämässä" -haave osallistua turnaukseen ja sopeutua joukkoon. 
Ja hyvin olivat herrat sopeutuneet - lainahöyhenissä!

Messuilla

Kävin eilen Kädentaidon-messuilla Helsingin messukeskuksessa. Näyttely oli pettymys.  Vai oliko minulla vääränlaiset odotukset?

Näytteilleasettajat yrittivät kilvan tyrkyttää kuka mitäkin. Jokusen myyjän tuotteet oli tosin itse tehtyjä. Paikalla oli kaksi työpajaa tai messuosastoa, joissa sai kokeilla tekemistä. Toisella askarreltiin taittelemalla paperiperhosia ja toisella sai kokeilla askartelumassaa.

Olisin halunnut nähdä käsillä tekemistä. Joku olisi voinut tehdä pajupillejä, toinen kutoa kangaspuilla tai nyplätä pitsiä jne. Mukaan olisivat mahtuneet puutyöt, metallityöt ja tekstiilikäsityöt. Mutta joko perinteiset käsityötaidot esitellään eri messuilla, tai osaajia ei enää ole. Mikä lienee totuus? Totuus on, että ainakaan minun ei tarvitse enää moisille ”kädentaitomessuille” mennä.¨

Messulta mukaan tarttui virkkausohjekirja

Viikonlopun väkerryksiä

Päätin viikonloppuna tehdä keskeneräisiä käsitöitäni valmiiksi. Ne oli jääneet kesken kuminauhapuutten takia. Viikko sitten sain Tori.fin kautta ostamani kuminauhapaketin.

Laitoin kuminauhan punaisen tunikani helmaan ja ompelin tunikaan kauluksen. Tunikan kangas on hyvin ohutta ja kevyttä ja se oli vaikeaa ommella. 

Tunikan helmassa on kuminauha, joka nostaa helman koholle.

Olen jossain nähnyt kierteisen kaulusmallin, jonka suunnittelin samalla kun ompelin sen. Olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Kaulus on kaksinkertainen kierretty..

Kesäiset pellavatunikatkin olivat jääneet kesken kuminauhapuutteen takia.  Ompelin kuminauhat taskunsuihin ja taskut paikoilleen.

Pellavatunikat

Taskut puuttuivat myös kesken jääneistä keittiöesiliinoista. Tykkään taskumallista, jossa taskun reunaan on ommeltu kuminauha. 
Käyttöön nämä keittiöesiliinat pääsevät ensi syksynä avattavassa Rosefiinan kahvilassa.

Pitkät keittiöesiliinat

Essut on tehty kierrätysmateriaalista, kuten useimmat käsityöni. Ne on ommeltu paksuista päiväkodin puuvillaverhoista.

Käsitöiden tekeminen

Rakastan käsitöitä. Rakastan ommella, kutoa, virkata ja kirjoa. On ihanaa suunnitella ja aloittaa uusi käsityö, istua sohvalla; kirjoa ja ommella pisto kerrallaan ja on upeaa saada käsityö valmiiksi.

Eilen illalla sain valmiiksi viikinkitakin. Takki on ommeltu villakankaasta, jonka hankin Tori.fi’stä.  Kankaan väri on upea vaalea oliivin vihreä.  Saumat on ommeltu ensin koneella ja viimeistelty käsin. Hihansuut, kaulus ja etumus on kantattu pellavakankaalla. Kuva vääristää vähän pellavan väriä. Väri on vihertävä, vaikka se näyttää kuvassa harmaalta.

Pellavan ja villakankaan saumoihin on kirjottu raidat. Kirjonnan punainen väri sopii kankaan väriin kuin nenä päähän!

Olen ylpeä luomuksestani ja tyytyväisenä luovutan sen aikamatkaajan käyttöön. 

Takki on miesten kokoa M/L tai naisten kokoa L.

Takin mitat:

-          Olan leveys 50cm

-          Rinnan ympärys 120cm

-          Hihan pituus 58cm

-          Takin pituus 120cm

Takki on A-linjainen

Kirjon käsitöihin brändimerkkini. Merkkiä kirjoessani siunaan vaatteen kantajan kulkemaan onnellisena.

Kaikki saumat on viimeistelty käsin.

Metallisolki

Rosefiinan Sekatavarapuoti ja kahvila

Rosefiinan Sekatavarapuoti ja kahvila aloittavat toimintansa syyskuun alussa Voipaalan taidekeskuksen pihapiirissä olevassa vanhassa Pakarissa. Rosefiinan Sekatavarapuoti ja kahvila kuuluvat Osuuskunta Elonjuureen.  Osuuskunta vuokraa pakarissa olevaa tupaa yrityksille ja yhteisöille kokoustilaksi elokuun puolivälistä alkaen. Kokousvieraille tarjottavat suolaiset ja makeat pikkupurtavat saa kahvilasta.

Tässä kuvia vaihtoehdoista:

Rosefiinan nimikkoleivos

Mascarbonekakkua

Maustekakkua

Rosmariinisämpylöitä moneen makuun

Kolmioleipiä

Graavilohivoileipä

Edullisia materiaalihankintoja

Kun teen viikinkienvaatteita tai keskiaikavaatteita ja nyt muutakin myyntiin tulevaa Rosafiinan sekatavarakauppaan, pyrin hankkimaan materiaalit käytettyinä. Kirpputorit notkuvat vähän käytetyistä, melkein uusia vaatteita.
Tori.fi on ollut pitkään kantakauppani. Olen Tori.fi’n kautta ostanut paljon uusia kankaita, joita ihmiset ovat ostaneet ja jotka ovat jääneet heiltä käyttämättä. Usein ostan, mitä löydän edullisesti ja mietin myöhemmin, mitä niistä teen.

 Viime sunnuntaina löysin pari mielenkiintoista ilmoitusta Torilta. Toisella myytiin kaksi pakkaa kangasta ja toiselle kasa pieniä pitsiliinoja. Molemmista hintapyyntö oli 10€. Ja molemmat myyjät olivat lähellä.

 Kangasmyyjä ei osannut etukäteen kertoa kankaista mitään muuta kuin leveyden ja että niitä on monta metriä. Päätin mennä katsomaan. Hämmästyin, kun näin kankaat. Ne olivat paksua printtipuuvillaa, sisustuskankaita verhoihin tai pöytäliinoihin.

Vihreä sopii vaikka liinaksi keväiselle pöydälle. Kirjava taipuu moneen.

Kotona purin uteliaana vihreän pakan. Minua kiinnosti, paljonko siinä oli kangasta? Sitä oli 13m. Kirjavaa kangasta on vielä paljon enemmän, ehkä 20m. Mikä löytö!

Kävin hakemassa myös pitsiliinat. Kun myyjä ojensi liinakassin, hän kertoi keränneensä liinat kirppiksiltä tarkoituksenaan askarrella niistä jotain. Kiitin keräämisestä puolestani!
Saankohan, minä tehtyä niistä jotain, vai pistä kiertoon takaisin parin vuoden kuluttua?

 Tässä on ompelemani mekko. Sen pitsisomiste on vanhasta liinasta, jonka olen ostanut aikaisemmin kirppikseltä.

Uuden edessä

Kuvassa on Voipaalan Taidekeskuksen pihapiirissä Sääksmäellä 1700-luvun lopulta oleva tunnelmallinen Pakari. Pakariin on perusteilla olevan hyvinvointi- ja käsityöläisosuuskunnan koti. Osuuskunta aloittaa toimintansa ensi syksynä. Minua on pyydetty mukaan osuuskuntaan. Otan kutsun vastaan.

Taustaa

Olen ikäni ollut yrittäjä ja mukana pienyritystoiminnassa. Olen toiminut toiminimellä ja ollut mukana eri ajojen osakeyhtiöissä. Yritykset ovat epäonnistuneet tai ne on lopetettu, mikä mistäkin syystä. Kokemusta on tullut paljon. Pääosin olen ollut vastuussa myynnistä ja markkinoinnista.

Kun otin tulosvastuurepun viimeksi selästäni muutama vuosi sitten, ihmettelin vapautta ja vapaa-aikaa.

Aikaa! Mitä sillä tekisin?

Sisareni on historianelävöittäjä. Hän kuuluu yhdistykseen, jonka jäsenet pukeutuvat keskiaikaisiin tai viikinkiaikaisiin vaatteisiin ja kokoontuvat yhteen muutaman kerran vuodessa kokeilemaan minkälaista elämä olisi ilman nykyajan mukavuuksia.

Olen koko elämäni tehnyt käsitöitä ja sisareni on ehdotellut, että alkaisin tehdä keskiaikaisia ja viikinkiaikaisia vaatteita. Pari vuotta sitten hän sai houkuteltua minut kahdentoista vuoden sitkeän painostuksen jälkeen keskiaikaisille markkinoille Hollolaan. Ja innostuin!

 

Sisareni perhe tamineissaan.

Sen jälkeen olen tutkinut historiann muotia, opetellut pistoja, punonut nauhoja ja tunnustellut materiaaleja. Käsitöiden tekeminen on noussut kokonaan uudelle tasolle. Enää ei ole tärkeintä saada työ nopeasti valmiiksi vaan itse tekeminen ja paras mahdollinen lopputulos. Käsintehdyn kauneus on avautunut aivan uudella tavalla.

Pakariin on tulossa sisarelleni ”Rosafiinan sekatavarapuoti ja kahvila”. Saan puotiin käsityöni myyntiin ja autan kahvilassa.  

Olen tässä blogissani tähän asti esitellyt käsitöitäni kuvin. Nyt haluan myös kertoa näistä elämääni tulossa olevista uusista ja mielenkiintoisista asioista.

Olen uuden edessä. Tämän oven takaa alkaa uusi ja mielenkiintoinen matka. 

Tervetuloa mukaan matkalle!

Ritari sai housut ja sukat

Reitzin säätiön taidemuseon asehuoneessa asustaa 1550-lukua edustava italialainen ritari.

LINKKI HOTELLIN VERKKOSIVULLE

Housujen päälikankaana on silkkinen seinävaate 1800-luvulta, aluskangas on silkkiä.

Malli on aikakauden "trunk hose with codpiece" eli pussipolvihousut, joissa on etumusta korostava toppaus.

Ritari ilman housuja ja sukkia

Housut takaa

Housut edestä.

Yksityiskohta takaa.